Kuumakuivaus tapahtuu yli 100oC, korkeimmillaan 120-130oC lämpötilassa. Kuumakuivauksessa ei ole ilmanvaihtoa, vaan veden kiehumisesta syntynyt vesihöyry poistuu lievän ylipaineen avulla poistoläpän kautta. Kuivaus on nopea, puolesta vuorokaudesta pariin vuorokauteen. Kuumakuivauksen ohjaus on yksinkertaista, koska siinä tarkkaillaan vain kuivaamon ilman lämpötilaa.
Teoriassa kuivaus kuumassa on vähentää halkeiluriskiä ja tasaa puun sisäisiä kasvujännityksiä, jolloin muotovikoja syntyy vähemmän. Halkeiluriski vähenee, koska kostean puun elastisuus kasvaa lämpötilan noustessa. Toisaalta virheellinen kuivaus aiheuttaa herkästi kuivausvikoja.
Kuumakuivausta käytetään nykyisin osana lämpökäsittelyprosessia. Sahatavara kuivataan lähes vedettömäksi ja prosessi jatkuu lämpötilan nostolla n.190-220 oC:een. Lämpökäsittelyä edeltävää kuivausta nimitetään pikakuivaukseksi.
Kuumailmakuivaus
Kuumailmakuivauksessa kuivauslämpötila nostetaan alkuvaiheiden jälkeen 115 -120 °C:een. Kuivausta tehostetaan ilmanvaihdolla, mitä ei kuumakuivauksessa tehdä. Kuivaus tapahtuu ilma-höyryseoksessa ja ilmankosteutta ohjaillaan, kuten lämminilmakuivausta yleensä.
Ilman suhteellinen kosteus ja puun tasapainokosteus saadaan ilman avulla pienemmäksi kuin vastaavassa lämpötilassa kuumakuivauksessa. Tämä tekee kuumailmakuivauksesta nopeamman kuivaustavan, mutta samalla virhemahdollisuudet myös lisääntyvät.
Nykyisin kuuma- ja kuumailmakuivausta on vain vähän Suomessa. Energian kallistuminen ja tosiasia, että korkeampi lämpötila lisää puun kimmoisuutta ja vähentää halkeilua ja muotovikojen syntymistä, on lisännyt mielenkiintoa kuuma- ja kuumailmakuivausta kohtaan sen haittapuolista huolimatta.
Kuuma- ja kuumailmakuivauksen ominaisuuksia
- Hyvin lyhyt kuivausaika
- Pieni energiankulutus
- Oikein suoritettuna vähän kuivausvirheitä
- Melko voimakas värinmuutos, varsinkin tuoretta puuta kuivattaessa
- Havupuilla voimakas pihkavuoto
- Lujuudet ja työstettävyys hieman heikkenevät
- Paksut kappaleet saavat sisähalkeamia, kuten eräät erikoispuulajitkin.