Lisääntyminen

Puiden lisääntyminen on joko suvullista tai suvutonta. Lisäksi viime aikoina on otettu käyttöön solukkomonistus, kun tavoitteena on tuottaa tarkkoja kopioita eli klooneja hyvästä puuyksilöstä.

Suvullinen eli generatiivinen lisääntyminen

Puulajit lisääntyvät suvullisesti kolmella eri tavalla:

Lisäys siemenistä

  • halutusta puusta kerätään siemenet talteen esimerkiksi paperipusseihin, muovipusseissa siemenet saattavat tuhoutua liiallisesta kosteudesta.
  • siemenlisäyksessä on käytettävä laadukasta siementä
  • halutessa varmistaa täysi geneettinen perimä, valitaan jokin suvuton eli kasvullinen lisäystapa kuten pistokas-, varte- tai mikrolisäys.

Suvuton lisääntyminen

Suvuton lisääntyminen tarkoittaa, että uusi taimi syntyy jollakin seuraavista tavoista:

A. Kantovesa kasvavasta lehtipuusta tai tuoreesta kannosta.
B. Juurivesa kasvavasta lehtipuusta tai kaadon jälkeen.
C. Taivukas kasvavasta puusta jonka elävä oksa koskettaa maata.
D. Varte eli ymppi kun silmullinen oksankappale sidotaan elävään nuoreen kantoon tai puun oksaan.
E. Pistokas kun silmullinen oksankappale pistetään maahan.

Kasvullinen eli vegetatiivinen lisäys pistokkailla

  • terveen puun oksia, noin 20 – 30 cm pätkiä.
  • Oksat pusseihin ja kylmälaukkuun / kylmään
  • Näin oksat eivät kuivu ja ovat kuljetuksen ajan lepotilassa.
  • koska lisääntyminen ei ole tapahtunut sukusolujen kautta, on pistokkaista lisätty puu ominaisuuksiltaan emopuunsa kaltainen

Varttaminen

  •  kantapuuksi valitun oksanpätkän liittämistä perusrunkoon
  • varttamistapoja ovat: a) liitevarttaminen, b) kuorivarttaminen, c) kolmiovarttaminen

  •  tapa valitaan perusrungon ja vartteen välisestä paksuussuhteesta
  • varttamalla perimä siirtyy perusrunkoon

Mikrolisäys

  • kasvin monistamista solujen avulla
  • solut siirretään laboratoriossa kasvatusalustalle, joloin solut alkavat jakaantua ja lopulta kasvavat emotaimiensa kaltaisiksi taimiksi
  • eri puulajeilla on erilainen monistuvuus

Hyväkään lisäysmenetelmä ei ratkaise kaikkea, koska taimien hoito ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat lopputulokseen.
Suomi on maailman johtavia maita mikrolisäyksen eli kloonauksen kehittämisessä. Etenkin visakoivulla on saatu erittäin hyviä tuloksia Hartolan visakuningatarta, kantapuu E 3648, on lisätty niin Metlan koeviljelmille kuin myös yksityistenkin maille satoja tuhansia taimia.