Metsikön tilavuuskasvu ilmaistaan aina kiintokuutiometreinä hehtaaria kohti. Kasvu voidaan ilmaista joko ilman kuorta tai kuorineen, mutta kasvu käsittää aina runkopuun kannosta latvaan ilman juuria ja oksia. 
Kasvukäsitteitä:
Kokonaistuotos on koko tilavuuskasvu, joka on karttunut metsikön synnystä nykyhetkeen.
Vuotuinen juokseva kasvu on metsikön tilavuuskasvu vuodesta seuraavaan.
Vuotuinen keskikasvu on kokonaistuotos jaettuna iällä.
Arvokasvu
Juoksevan kasvun käyrä leikkaa keskikasvun käyrää tämän huipentumapisteessä. Leikkauksen ajankohta vaihtelee puulajista toiseen, mutta yhteistä on, että metsikkö on tuolloin saavuttanut korkeimman mahdollisen kasvun ikäänsä nähden. Jos kaikki tuotettu puu olisi saman hintaista järeydestä riippumatta, olisi tällöin päätehakkuuaika käsillä. Mutta järeytymisen myötä puun rahallinen arvo nousee. Siksi arvokasvu yleensä jatkuu vielä pitkään sen jälkeen, kun tila-vuuskasvuhuippu on ohitettu.
Harvennus
Ihmistä kiinnostaa lähinnä puun runko, mutta biologiselta kannalta latvus on puun tärkein osa, koska metsikön puumassa määräytyy latvusten koosta ja kunnosta. Ylitiheässä metsikössä ainoastaan osa lehti- tai neulasmassasta osallistuu rakennustyöhön. Tämä aktiivinen latvusmassa muodostuu valtapuiden latvuksista. Valtapuita suosivassa harvennuksessa aktiivinen latvusmassa ei juuri vähene, ja se kuntoutuu nopeasti lisääntyneen kasvutilan ansiosta.
Harvennus ei vaikuta valtapuiden pituuskasvuun vaan järeytymiseen. Metsikön tilavuskasvua/ja ei voida harvennuksilla lisätä, mutta sen voi ohjata haluttuihin puihin.
Pähkinänkuoressa; harvennus on yhtä kuin valtapuiden latvusten jatkuva hoito. Periaatteessa metsikön harventaminen ei juuri poikkea porkkanapenkin harventamisesta.
Lähde Stig Nordman