Fraxinus excelsior

Saarni

  • Ask (S)
  • Ash (GB)
  • Gemeine Esche (D)
  • Le Frêne (F)

Levinneisyys

Saarni lukeutuu jaloihin lehtipuihin. Se on yksi vaativimmista kotimaisista puulajeista. Saarni kasvaa kosteilla paikoilla Euroopassa sekä Kaukasiassa ja Vähä-Aasiassa. Suomessa sitä esiintyy metsikkönä vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Istutettuna se menestyy Keski-Suomessa saakka, kahta amerikkalaista lajiketta: F. pennsylvanica (Punasaarni) ja F. americana (valkosaarni), käytetään Suomessa koristepuina.

Kasvupaikka

  • Kasvupaikkavaatimusten suhteen saarni on vaateliain maassamme esiintyvistä jaloista lehtipuista.
  • Menestyäkseen se tarvitsee viljavan ja kalkkiperäisen kasvupaikan, jolla on riittävästi virtaavaa pohjavettä, koska se ei siedä kuivuutta.
  • Se viihtyykin rannoilla ja puronvarsilla.
  • Saarni vaatii paljon valoa. Se kestää pakkasta, mutta on hallanarka.
  • Saarnen juuret ulottuvat laajalle alueelle ja kosteassa maaperässä ne ovat hyvinkin pinnalliset.
  • Saarnen lehdet muistuttavat pihlajanlehtiä, mutta ovat vaaleampia ja kookkaampia.

Kasvutapa

  • Saarni on nopeakasvuinen puu, joka kasvaa 30 – 40 m pitkäksi.
  • Vanhemmiten saarni kasvaa lehmuksen ja tammen tavoin voimakkaasti paksuutta.
  • Runko on varsinkin metsäpuilla pitkä, suora ja oksaton noin 20 m:n korkeudelle. Yksin vapaasti kasvaessaan puulla on taipumus kasvaa haaraiseksi.
  • Parhailla kasvupaikoilla (lehdot) vuosikasvaimet voivat olla 60 – 80 cm pitkät. Saarni voi elää 200-vuotiaaksi.
  • Kuori on noin 50 vuoden ikään saakka sileä ja vihertävän harmaa, myöhemmin ruskea tai melkein musta, ja siihen syntyy leveitä pitkittäis- ja poikittaishalkeamia.
  • Laadukas saarni on haaroittumaton ja suorarunkoinen.

Puuaineksen ominaisuudet

  • Puuaines on sitkeää, painavaa ja kovaa. Se kestää melko hyvin taivutusta, sangen hyvin vetoa sekä on erittäin iskunkestävää, mutta sen leikkauskestävyys on heikko.
  • Sydän- ja pintapuu ovat vaikeasti erottuvia. Pintapuu on paksu ja melkein valkea. Iän mukaan syntyy selvä sydänpuumuodostuma, joka erottuu terävästi harmaana, ruskehtavana tai oliivin värisenä.
  • Puuaines on erilaisten värisävyjen epätasaisesti kuvioittamaa ja vaikuttaa tästä syystä hyvin koristeelliselta.
  • Puu kuivuu nopeasti, eikä tällöin yleensä synny halkeamia eikä säröjä. Keinokuivauksessa on syytä käyttää kohtuullista lämpöä, jottei kuivaminen tapahtuisi liian nopeasti.
  • Saarni ei ole säänkestävää. Puun kyllästäminen on vaikeaa, joten sen ulkokäyttö ei ole suositeltavaa.Tuoreella pyöreällä puutavaralla on taipumus halkeilla päistään ja sivuiltaan, jonka takia on suositeltavaa sahata tukit mahdollisimman pian puiden kaadon jälkeen.
  • Höylätyillä pinnoilla on himmeä kiilto. Laadultaan painavimmat puut pyrkivät repeilemään syrjistään höylättäessä.
  • Puuta on helppo kuoria, sorvata ja viiluttaa. Työstö on kaikilla työvälineillä helppoa.
  • Pintakäsittelyt ovat vaivattomia. Liimat, naulat ja ruuvit pitävät hyvin.
  • Ilmakuivan sahatavaran 689 kg/m3.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu tangentiaalisesti

Käyttö

  • Saarnella esiintyy visaisuutta ja värikästä sydänpuuta, jotka ovat kysyttyjä puusepän raaka-aineita.
  • Puusepälle se on erinomainen moneen käyttöön.
  • Sopii urheiluvälineisiin, vaunujen ja laatikoiden rakentamiseen, aseisiin, mutta yhtä hyvin myös sisustamiseen, huonekaluihin, viiluihin jne.
  • Puusepänpuuksi kelpaa varsinkin kaunis, visainen tai laineellinen puuaines.
  • Saarnesta tehdään myös sitkeytensä vuoksi esim. lentokoneen osia ja työkalujen varsia.