Mänty

• Tall (S)
• Pine (GB)
• Kiefer (D)
• Le pin (F)

Maapallolla kasvaa noin 100 mäntylajia, joista vain yksi kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44% on mäntyä.

Levinneisyys

Mänty on levinnyt lähes koko Eurooppaan ja laajalle Siperiaan. Se ei kuitenkaan kasva mereisillä eikä aivan pohjoisilla alueilla Euroopassa. Mänty on vallannut lähes koko Suomen kasvualueekseen.

Kasvupaikka

• Mänty on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
• Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä eikä ole tarkka kasvupaikan ravinteikkuuden suhteen, tärkeämpää on riittävä valon saanti.
• Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
• Rehevimmillä alueilla mänty kasvaa heikkolaatuiseksi ja häviää kilpailussa elintilasta lehtipuille.
• Puusepänteollisuuden kannalta laadukkain mäntypuu kasvaa puolukkatyypin- kankailla, karuilla soilla tai tiheissä sekametsissä.
• Se viihtyy hyvin myös tiheässä sekametsässä mustikkatyypin kankailla.

Kasvutapa

• Mänty on ainavihanta puu, jonka runko on juuresta tummanruskea ja ylempänä punertavan-ruskea.
• Puu saattaa kasvaa lähes 40 metriä pitkäksi, satoja vuosia vanhaksi.
• Mänty on myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta.
• Tervarososienen aiheuttaman tervasesiintymän tunnistaa puun kuolleesta, luurankomaisesta latvasta.

Puuaineksen ominaisuudet

• Tumma sydänpuu on kohtalaisen lahonkestävää, mantopuu on vaaleampaa.
• Puuaines on melko kovaa. Kovuuteen vaikuttaa olennaisesti myös puun kasvunopeus.
• Se ei ole kovin taipuisaa ja murtuu helposti.
• Puu kestää kosteuden vaihteluja kohtalaisen hyvin halkeilematta.
• Puu on kuorittava sahauksen yhteydessä mäntypistiäisen toukan poistamiseksi.
• Lapinmänty eroaa puuaineksen ominaisuuksiltaan ja kuvioinniltaan etelän männystä. Puu on tiheäsyisempää ja värivaihtelu on vähäisempää. Sen tyviosa on oksatonta ja punertavaa sydänpuuta eli punahonkaa.
• Puusepänteollisuuteen soveltuva männyn puuaines on peräisin vähintään 25 cm rinnankorkeusläpimitaltaan olevasta puusta, josta erottuu selkeästi oksaton, kuiva oksainen ja terveoksainen osuus.
• Ilmakuivan sahatavaran paino 540 kg/m³.
• Laadukas männyn puuaines on väriltään tasaista. Parasta laatua on hidas- ja tasakasvuinen tyvilankku. Lylyä, värivikoja eikä lahoa saa esiintyä.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

• Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
• Keskialue, ei käsittelyä
• Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiaalisesti

Käyttö

• Mäntyä käytetään sisustukseen, puusepäntuotteisiin, veneenrakennukseen, hirsi-, rakennus- ja pakkausteollisuuden raaka-aineeksi.
• Sitä käytetään myös huonekalujen, paneelien, ikkunoiden ja ovien valmistuksen sekä koriste- ja käyttöesineiden raaka-aineeksi.
• Siitä valmistetaan myös listoja, liimalevyä, paneeleja ja lautatavaraa.
• Mänty soveltuu myös veneenrakennukseen. Siitä on perinteisesti poltettu myös venetervaa.
• Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote. Runkoja kuorittiin hyvien tervaspuiden aikaansaamiseksi.
• Perinteisiä käyttökohteita: pylväät, mastot, rakennushirsi, ratapölkky, vaneri, aidakset, paperi, päreet