Picea abies

Kuusi

  • Spruce (E)
  • Gran (S)
  • Fichte (D)
  • le sapin (F)

Kuusi on metsäpuista viimeisin tulokas jääkauden jälkeen.

Levinneisyys

Kuusi kasvaa Pohjois-Euroopan havumetsävyöhykkeellä. Kuusi viihtyy lähes koko Suomessa. Ainoat alueet, joilla Suomessa ei kasva kuusta ovat havupuurajan yläpuoliset tunturit. Se on toiseksi yleisin puulaji metsissämme, noin 36 % puustosta on kuusta.

Kasvupaikka

  • Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on nuorena hallanarka laji.
  • Kasvupaikaksi sopii tuore ja runsasravinteinen mustikkatyypin kangasmetsä tai lehto.
  • Se on altis kuivuuden, myrskyjen, ilmansaasteiden ja lahon aiheuttamille vaurioille.
  • Kuusi kasvaa hyvälaatuiseksi puuraaka-aineeksi köyhällä kasvupaikalla riittävän tiheässä, jolloin kuusen runkoon syntyy vähemmän oksia.

Kasvutapa

  • Kuusi on ainavihanta puu, jonka latvus on leveähkö ja kartiomainen.
  • Kuusi saattaa kasvaa jopa 40 metriä pitkäksi ja jopa metrin paksuiseksi. Sen runko on harmaa tai ruskea sekä pinnaltaan karhea.
  • Laadukkaan kuusen runko on suora, haaraton ja tyvestä karsiutunut tai ohut oksainen. Rungon pitää olla sileä eikä siinä saa olla pihkavuotoja.
  • Laadukkaan tyvitukin paksuus on rinnankorkeudelta vähintään 30 cm.
  • Juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi kuusikot ovat alttiita myrskytuhoille.
  • Suomalaisella kuusella on useita alalajeja, kuten Pohjois-Suomessa elävä siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin tavallisella kuusella.

Puuaineksen ominaisuuksista

  • Kuusen puuaines on vaaleaa eikä kellertävä sydänpuu erotu selvästi mannosta.
  • Kuusi on suorasyistä, vähemmän taipuisaa.
  • Puuaines kutistuu kuivuessaan hieman, mutta vääntyy ja kieroutuu enemmän kuin mänty. Ohutlustoinen puu on kovempaa ja kutistuu vähemmän.
  • Se halkeaa helposti, mutta kestää kosteuden vaihtelua hyvin.
  • Puusepänteollisuudessa kuusen huonoja puolia ovat sen oksaisuus ja pihkaaminen.
  • A-luokkaisen kuusen puuaines on parhaimmillaan akustisten soittimien raaka-ainetta.  Tällöin se on kasvanut karussa kangasmaastossa, jolloin vuosilustot ovat ohuita ja tasapaksuisia.
  • Ilmakuivan sahatavaran paino 300- 480 kg/m3.
  • A-luokkaisen kuusen puuaines on väriltään tasaista. Sen tulee olla sileäpintaista ja kyhmytöntä. Vuosilustojen paksuus saa enimmillään olla 3 mm.
  • B-luokan kuusessa on enemmän oksia ja se on nopeakasvuisempaa. Siitä valmistetaankin liimalevyä, huonekaluja ja lautoja.
  • C-luokan kuusta ei tavallisesti käytetä puusepänteollisuudessa. Siitä tehdään hirsi- ja rakennustarvikkeita.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy  

    

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiaalisesti 

Käyttö

  • Kuusesta valmistetaan; huonekaluja, ovia ja ikkunoita ym. rakennustarvikkeita.
  • Sitä käytetään myös pakkausteollisuuden ja vanerin raaka-aineeksi
  • Laadukkaasta kuusesta valmistetaan myös soittimia, mm. viuluja
  • Kuusi on hyvää pitkäkuituista paperinvalmistuksen raaka-ainetta, sekä erilaisten kemiallisten tuotteiden raaka-aine, kuten esim. keinokuidut(viskoosi).
  • Entisaikojen käyttötarkoituksia: puuhiili, kattopaanut, parkitseminen, soittimet, aidakset, lattiat, ulkovuoraukset