Tukin sahausperiaatteet
Tukin sahauksessa on kaksi eri periaatetta: skandinaavinen ja pohjoisamerikkalainen tapa. Sahausperiaatteesta riippumatta on yleistä, että laatupuuta ei särmätä. Tämä säästää puuta ja pinta, joka on tukin oksattomin osa, tulee talteen.
Skandinaavisen eli keskilinjansuuntaisen sahaustavan periaatteena on sahata tukki yhdensuuntaisesti tukin keskilinjan mukaan. Tässä sahaustavassa sahatavaran saanto on hyvä, mutta oksattomasta pintapuusta saadaan ainoastaan rimoja.
Pohjoisamerikkalaisessa eli pinnanmyötäisessä sahaustavassa tukin sahaus tapahtuu yhdensuuntaisesti pinnan kanssa. Pinnansuuntaisella sahauksella on kolme etua:
- Arvokas pintapuu tulee tarkasti hyödynnettyä.
- Sahaus tapahtuu syiden myötäisesti.
- Hukkapuu siirtyy ydinalueelle, joka on tukin huonoin osa.
Pohjois-Amerikassa käytetään myös varsin yleisesti skandinaavista sahaustapaa.
Sahaustavat
Sahaustavasta riippumatta on yleistä, että laatupuuta ei särmätä. Tämä säästää puuta ja pinta, joka on tukin oksattomin osa, tulee talteen.
Läpisahaus
Läpisahaus voidaan tehdä kahdella eri tavalla; joko keskilinjan suuntaisesti tai pinnanmyötäisesti. Sahaustapa soveltuu lehtipuille kuten haapa, lehmus, raita, pihlaja ja tuomi. Lisäksi läpisahaus sopii puulajeille, joiden tukit eivät ole tarpeeksi järeitä muille sahaustavoille.
Läpisahauksen ansiosta lehtipuiden sahatavaran saanto on nelisahausta parempi. Siihen vaikuttaa lehtipuutavaran käyttötarkoitus sekä lehtipuiden runkojen kartiomaisuus ja lenkous. Varsin yleisesti läpisahattua tavaraa särmätään sekä keskilinjan- että pinnansuuntaisesti.
Lenko tukki läpisahataan aina siten, että myös lankut tai laudat tulevat lengoiksi. Lengot laudat männystä ja lehtikuusesta ovat haluttua venepuuta, eikä loiva lenkous ole haitaksi puusepällekään. Keskilankkua lukuun ottamatta läpisahauksessa kaikki puutavara tulee enemmän tai vähemmän tangentin suuntaiseksi.
Läpisahauksessa tukki sahataan ensin halutun paksuisiksi lankuiksi ja laudoiksi. Sen jälkeen saatu sahatavara särmätään eli siitä poistetaan tukin pinnat ja samalla määrätään sahatavarakappaleiden leveydet.
Neli- eli pelkkasahaus
Neli- eli pelkkasahaus on yleinen ja taloudellinen sahaustapa Suomen sahateollisuudessa. Sitä käytetään pääasiallisesti havupuille.
Sahaustapa on kaksivaiheinen:
Ensin tukki sahataan pelkaksi eli tukin molemmilta puolilta otetaan sivulautoja, jotka edelleen särmätään. Jäljelle jäävää keskiosaa kutsutaan pelkaksi. Pelkka on sellaisenaan hirsiaihio. Se voidaan sahata myös lautatavaraksi kääntämällä 90˚ ja sahaamalla se halutun paksuisiksi lankuiksi tai laudoiksi. Keskitavarakappaleita ei tarvitse särmätä erikseen.
Pelkkasahausta käytetään hirsiaihioiden ja venelautojen, joiden tulee olla mahdollisimman leveitä ja särmäämättömiä, valmistuksessa.
Muita sahaustapoja
Muita sahaustapoja ovat esimerkiksi kvartterisahaus sekä erilaiset sahaustapojen yhdistelmät. Eri sahaustapoja käytettäessä tavoitellaan tiettyjä ominaisuuksia: sahatavaran pinnan syykuviointia ja muotopysyvyyttä. Useimmiten sahauksen tavoitteena on vuosirenkaiden kohtisuora suunta sahatavarakappaleen pintaan nähden.
Kvarttisahauksessa on käytössä monia variaatioita riippuen puutavaran halutuista ominaisuuksista sekä puulajista, tukin koosta ja sahauskalustosta. Kvarttisahauksessa tukki sahataan neljään suorakulmaiseen lohkoon. Sen jälkeen lohkoja sahataan eri tavoin siten, että lankut ja laudat tulevat mahdollisimman hyvin säteen suuntaisiksi.
Vinokvarttisahauksessa hukka on kohtalainen ja saatava sahatavara täytyy särmätä molemmilta reunoilta.
Sydänkeskeisessä kvarttisahauksessa tukki jaetaan neljään lohkoon siten, että sahaus tehdään ytimen kautta. Tapa on epäedullinen siksi, että halkeileva ja oksainen nuorpuu tulee koskemaan kaikkia neljää keskilankkua heikentäen jokaisen laatua.
Sydänvapaassa kvarttisahauksessa nuorpuu poistetaan. Keskilankut menettävät näin hiukan leveyttä, mutta menetys korvautuu korkeammalla laatuluokalla.
Täydellisessä kvarttisahauksessa kaikki kappaleet tulevat täysin säteen suuntaisiksi. Haittana ovat sahauksen hitaus ja suuri puunhukka. Siksi vain erittäin laadukkaat ja järeät tukit kannattaa sahata näin.
Tähtisahausta on viime aikoina tutkittu ahkerasti varsinkin Ruotsissa. Menetelmästä on kehitetty monta eri versiota, mutta yhteistä kaikille on, että kaikki kappaleet tulevat täysin säteen suuntaisiksi. Haittana on menetelmän hitaus ja vaativuus. Lisäksi puunhukka on suuri. Menetelmän tässä kehitysvaiheessa vaikuttaa siltä, että ainoastaan järeät huippulaatuiset tukit kannattaa tähtisahata. Esimerkiksi erittäin harvinaiset soitinpuun ankarat vaatimukset täyttävät kuusitukit.