Lastulevyt

Suomessa lastulevyn pääraaka-aine on sahatavaran sahauksessa syntyvä puru. Lisäksi käytetään saha- ja vaneriteollisuuden sivutuotteina syntyviä muita pienikokoisia jakeita, jotka eivät sovellu esim. selluhakkeeksi. Myös muu puuraaka-aine voidaan hyödyntää lastulevyn raaka-aineena, esim.  kuorellinen puu ja puhdas kierrätyspuu. Muualla valmistukseen saatetaan käyttää myös pellavanvarsia, sokeriruokoa tai puun ja näiden sekoituksesta. Nämä levyt eivät ulkonäöltään juurikaan poikkea puusta valmistetusta lastulevystä. Pellavanvarsista valmistetaan suhteellisen kevyttä ja lujaa levyä mm. pöytien kansilevyiksi.

  

Lastulevy koostuu yhteen liimatuista pienistä lastuista. Levyn pintaosat ovat hienolastua ja keskiosa karkeampaa lastua. Lastulevyllä ei ole syynsuuntaa vaan se on tasa-aineista ja lujuus on eri suunnissa sama. Sitä voidaan työstää ja liimata kuten normaalia puuta.

Lastulevy liimataan usein ureaformaldehydihartsilla, joten se ei kestä kosteutta ja soveltuu vain kuviin sisätiloihin. Vuosikymmeniä sitten liimasta peräisin oleva formaldehydi saattoi aiheuttaa allergisia reaktioita tiiviiksi rakennetuissa asunnoissa. Nykyisin kotimainen lastulevyn täyttää E1-formaldehyditason.

Mitat

  • Lastulevylle ei ole vahvistettu yleisiä vakiokokoja, vaan ne vaihtelevat tehtaiden mukaan. Yleensä lastulevytehtaat valmistavat levyn suurlevyinä, jotka asiakkaiden tarpeiden mukaan sahataan joko rakentamisessa tarvittaviin levykokoihin tai kalusteteollisuuden pienempiin määrämittoihin.
  • Suomessa valmistetaan myös normaalia lastulevyä paremmin kosteutta kestävää lastulevyä, joka liimataan ureamelamiiniformaldehydihartsilla. Ne soveltuvat käytettäväksi ulkona kuivissa tiloissa ja kosteiden tilojen kalusteissa.

Lastulevytuotteet

  • Pontatut seinä-, katto- ja lattialevyt
  • Siloitetut tai spaklatut levyt (täytemaalilla pohjakäsitelty)
  • Melamiinipintainen levy eli Mel-levyt
  • muovikalvolla, laminaatilla tai puuviilulla pinnoitettu levy
  • Syttymisherkkyydeltään tyyppihyväksytyt levyt

Lastulevyn käyttö

  • Teolliset kiintokalusteet (kaapistot, hyllyt ja pöytätasot)
  • rakenneosina eri huonekaluissa
  • rakentamisessa seinä- ja kattopinnoissa sekä lattioissa.
  • Kosteutta kestävää lastulevyä mm. kylpyhuoneiden kalusteissa ja maatalouden eläintiloissa (ei jatkuvaa kosteusrasitusta)
  • Betonin valumuotit

Kalustetuotannossa käytetään melamiinipinnoitettuna Mel-levynä, jolloin se on pinnoitettu molemmin puolin kestävällä melamiinipinnoitteella. Pinnoite voi olla värillinen tai esimerkiksi puujäljitelmäkuvioitu. Pinnoite voi olla täysin sileä, hienoa struktuuria sisältävä (helmiäispinta) tai syyurapainatettu. Lisäksi pinnoitteen kiiltoaste voi vaihdella.

Lastulevytyypit

Lastulevytyypit eroavat toisistaan lähinnä liimatyypin ja tiheyden mukaan.  Tiheys vaihtelee n. 650–750 kg/m3 eli se on normaalia puuta huomattavasti painavampaa.
Eroja eri valmistajien tuotteissa aiheuttavat:

  • levyn pinnan tiiviydestä riippuva pintakäsittelyn helppous,
  • pintalastu- ja keskilastukerroksen työstön ja rasituksenkesto (poratappiliitokset ym),
  • levyn sisältämät epäpuhtaudet (kuluttaa teriä) ja
  • levyn käyristymisherkkyys.

Ulkonäön mukaan levyt lajitellaan A ja B –laatuihin, joista A edustaa virheetöntä pintaa ja B toisella pinnalla sallittavaa pientä vikaisuutta.

Lastulevyluokkien ominaisuudet määritetään nykyisin yleiseurooppalaisen standardin SFS-EN 312 mukaisesti. Lastulevyluokat jakautuvat seitsemään eri luokkaan ja ne merkitään P-kirjaimella.

Sisäkäyttöön (Kosteusluokka 1 eli RH alle 60%):

  • Yleislastulevy P1
  • Kalustelevy  P2
  • Kuormitusta kestävämpi levy sisäkäyttöön P4
  • Raskasta kuormitusta kestävä lattialastulevy P6, tavallisesti pontattu kaikilta sivuilta

Yllä oleva järjestys vastaa levyjen lujuus- ja tiheysjärjestystä siten, että lattialastulevy on lujinta ja tiheintä. Nämä levyt sopivat vain kuivaan sisäkäyttöön.

Muita lastulevyjä

Kosteutta kestävä lastulevy  P5  (entinen V313 levy), ei kestä jatkuvaa vesialtistusta, rakentamisessa kosteusluokka 2, levy on vihertävä väriltään
Puu-kipsilevy (Sasmo-X) paloluokiteltu lastulevy, sideaine kipsi. Levy on työstettävissä puun työstöön tarkoitetuilla työvälineillä. Sen lujuus on lastulevyä heikompi eikä se kestä kosteutta.

Ominaisuudet

Hyvät

  • Perusolemukseltaan verrattavissa puuhun.
  • Levyllä ei ole syynsuuntaa, samanlainen lujuus eri suunnissa.
  • Levy tasonsuuntaisten mittojen muutos pieni ilman kosteuden muuttuessa.
  • Suurinakaan pintoina levy ei halkeile, kuten massiivipuulevy.
  • Tasainen, valvottu lujuus- ja laatutaso
  • Valmiiksi pinnoitettu levy ei vaadi pintakäsittelyä (Mel-levyt)
  • Valmistuksen ympäristökuormitus vähäistä, valmistus muun puuteollisuuden sivutuotepuusta
  • Edullisuus ja hyvä saatavuus

Ongelmalliset

  • Tavallinen lastulevy ei kestä kosteutta.
  • Kosteuden muuttuessa levy saattaa käyristyä.
  • Lastulevy on painavaa.
  • Levyn keskilastukerros ei kestä rasitusta: levyjen liitos vaatii useita poratappeja, saranoiden ja muiden helojen kiinnitys tehdään levyn pintaan, ei reunaan.
  • Lastulevyn näkyviin jäävä reuna vaatii reunalistan tai reunanauhan.
  • Kuluttaa teriä enemmän kuin puu.
  • Lastulevyä ei tule polttaa tavallisessa uunissa.
  • Lastulevystä valmistettujen halpakalusteiden laatu ja menneisyyden formaldehydiongelma vaikuttanut edullisen ja monikäyttöisen levyn arvostukseen