Suomalaiset perinteiset hirsiveiston työkalut ovat olleet yksinkertaisia ja laadukkaita. Perinteisten sahojen, kuten justeeri ja timpurin sahan, tilalle ja rinnalle ovat tulleet sähköiset työkalut ja moottorisahat.
Puitten kuorinta tapahtuu kuitenkin edelleen petkeleellä ja pantaveitsellä ja veistokirveetkin ovat säilyneet lähes muuttumattomina: veistokirves, työkirves, piilukirves ja telso eli haapatassi.
Hirsiseinien tapitusta palvelevat kairat ovat muuttuneet ajan saatossa merkittävästi. Napakairojen tilalle ovat tulleet kärkijengoilla ja leikkaavilla terillä varistetut kairat.
Varon avulla hirret saadaan sovitettua tarkasti toisiinsa. Yksipuolista varoa on käytetty vain varausten merkitsemiseen. Kaksipuolisessa varossa toisen puolen piikkejä voidaan käyttää myös nurkan lovimäärityksissä.
Ennen nykyaikaisia vatupasseja ”vaatrattiin” työmailla vaku- eli vaakerpasseilla, joiden toiminta perustui lautakappaleeseen ja luotilankaan.
Hirret kiinnitetään paikalleen eri työvaiheiden ajaksi ”hollihakoja” käyttäen. Näitä on ollut käytössä aina vähintään kahta kokoa.
Harppia käytetään nurkkien salvosten mittauksessa, jossa varsinkin karkeassa ensisovituksessa tarvitaan suurempia mittoja kuin varoilla olisi mahdollista tehdä. Säädettävää kulmamuistia tarvitaan lyhyitten nurkkien teossa.
Puukko on edelleen jokaisen puusepän ja kirvesmiehen perustyökalu. Hirsirakentajan puukko on usein myös kaksi- tai kolmineuvoinen yhdistelmä, jossa on ohessa esim. pikkupuukko ja kynä.
Taltat ovat välttämättömiä työkaluja nurkkien viimeistelyssä. Yhden tulee olla kaareva ja toisen suorateräinen. Varausten pohjien viimeistelyssä käytetään perinteisesti myös telsoa.
Nykyaikaisella hirsityömaalla on käytössä myös sähköistettyjä työkaluja kuten jyrsimiä, höyliä, sahoja ja piilutuslaikkoja. Moottorisaha on taitavissa käsissä myös tarkka ja tehokas työväline.