Soluseinän rakenne
Puun solujen rakenne on kaikilla puulajeilla samankaltainen. Eroavaisuutta on havu ja lehtipuiden solujen kesken, mm. solun muodossa ja järjestyksessä. Puiden solut voidaan jakaa tehtäviensä mukaan neljään ryhmään:
- kasvusta huolehtivat solut
- ravintoaineista huolehtivat solut
- veden kuljetuksesta huolehtivat solut ja
- lujuutta ylläpitävät solut.
Puun lujuusominaisuuksiin vaikuttavat soluseinän ja puusolukon rakenne.
Soluseinä muodostuu kerroksista:
- Uloimpana amorfinen välilamelli
- Soluseinän uloin kerros eli primaariseinä
- Sekundääriseinä koostuu mikrofibrilleistä, se jaetaan 3 alikerrokseen
- Sisin kyhmykerros peittää ohuena kalvona soluontelon pintaa.
Soluseinät rakentuvat:
- selluloosasta (40–50 %), vaikuttaa puun lujuuteen
- hemiselluloosasta (20–25 %), vaikuttaa myös puun lujuuteen
- ligniinistä (20–30 %), joka on liima-aine.
Solukkorakenne
Puussa on kahdenlaisia soluja:
- Prosenkyymi– eli suippusoluja(pitkiä, kapeita ja päistään suippenevia) ja ne ovat täysikasvuisina kuolleita, vettä johtavia ja puuta tukevia soluja.
- Parenkyymi– eli tylppysoluja(pyöreähköjä ja ohutseinäisiä). Ne ovat puun pinnassa olevia, ravintoaineita varastoivaa solukkoa.
Havupuissa on suurin osa soluista trakeideja eli vesisoluja (hoitavat veden kuljetuksen puussa). Niillä on suuri vaikutus puun mekaanisiin ominaisuuksiin. Ydinsädemuodostumia on kaikilla puulajeilla, kohtisuorassa rungon pituusakselin suuntaan nähden. Kuusella ja männyllä on rungon tilavuudesta ydinsäteitä noin 6 %.
Lehtipuilla solukon rakenne eroaa havupuiden solukosta. Vesi kulkee lehtipuissa putkilosolujen muodostamissa rungon suuntaisissa putkiloissa. Putkiloiden sijainnin mukaan lehtipuut jaetaan hajaputkiloisiin ja kehäputkiloisiin lajeihin. Kehäputkiloisilla lajeilla putkilot sijaitsevat kevätpuussa ja hajaputkiloisilla tasaisesti koko vuosilustossa.
Lehtipuiden tukisoluja kutsutaan kuiduiksi. Kuituja on puuaineksesta 40–75 %. Lehtipuiden kuidut voi jakaa puusyihin, jotka ovat ainoastaan tukisoluja, ja kuitutrakedeihin, jotka johtavat myös vettä.
Kehä- ja hajaputkiloisia puita
Lehtipuiden kevätpuun huokoisuus näkyy selvemmin kehäputkiloisissa puissa, missä kevätpuu sisältää hyvin karkeita putkiloita, jotka erottuvat usein paljain silmin. (esim. tammen poikkipinnassa) Kotimaisista puulajeista tammen lisäksi kehäputkiloisia ovat jalava ja saarni. Muut lehtipuut ja kaikki havupuut ovat hajaputkiloisia, eli putkilot jakautuvat enemmän tai vähemmän tasaisesti puun poikkileikkauksen kaikkiin osiin.