Kuivaus-osa perustuu DI Mikko Salmen tekstiin
Puun kuivaaminen sen käyttökohteen edellyttämään kosteuteen kuuluu olennaisena osana puun jalostusketjuun metsästä kuluttajalle.
Oikein kuivattu puu
- Ei käyristy eikä halkeile käyttökohteessaan
- On helppo työstää, liimata ja pintakäsitellä
- Ei lahoa, eivätkä mikrobit aiheuta siihen värivikoja kuten sinistymää
- Kuiva puu kestää suurempaa kuormitusta ja taipuu sen johdosta vähemmän kuin kostea
- Kuivana puu on usein lähes puolta kevyempää kuin vastakaadettuna
Kuivausmenetelmät
Puun kuivaukseen on kehitetty erilaisia kuivausmenetelmiä. Usein puu kuivataan tarkoitusta varten suunnitelluissa kuivaamoissa. Myös perinteistä lautatarhakuivausta käytetään, varsinkin koivun ja havupuun kuivaukseen ilmakuivaksi, jos kuivaamoa ei ole käytettävissä.
Tiheä ja paksu puutavara vaatii pitkän kuivausajan, myös eri puulajien ominaisuudet vaikuttavat kuivimisnopeuteen. Suomalaiset puulajit ovat yleensä suhteellisen helppoja kuivata lukuun ottamatta lehtikuusta. Jalopuista esimerkiksi tammi on sisähalkeamariskin ja pyökki kutistumisen vuoksi kuivattava varovasti.
Puun kuivauksessa ongelman muodostaa kosteuden hidas siirtyminen puun sisäosasta pinnalle. Veden haihduttaminen puun pinnalta on sen sijaan helppoa, mutta pintaosat eivät saa kuivua merkittävästi kuivemmiksi kuin sisäosat, sillä se aiheuttaa puuhun herkästi sisäistä jännitystä ja halkeamia erisuuruisten kutistumien vuoksi.
Puun kuivaukseen ei ole ”parasta” menetelmää, sillä eri käyttökohteet asettavat kuivatun puun laadulle erilaisia vaatimuksia. Nopea kuivaus johtaa tavallisesti heikompaan kuivauslaatuun, mutta on edullisempi kuin hidas pitkäaikainen kuivaus. Kuivaus on siten laadun ja kustannusten optimointia.
