Luonnonsuojelulain (1997) tavoitteena on säilyttää ympäristön monimuotoisuus; eliölajien runsaus, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta.
Luontotyypit ovat ympäristöstään erottuvia alueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä niille tyypilliset kasvi- ja eläinlajistot. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat maa- ja kallioperä, vesiolot, pienilmasto ja usein myös ihmisen toiminta.
Luonnonsuojelulain luontotyyppejä ovat:
- jalopuumetsiköt
- pähkinäpensaslehdot
- tervaleppäkorvet
- hiekkarannat
- merenrantaniityt
- hiekkadyynit
- katajakedot
- lehdesniityt ja
- yksittäiset suuret maisemapuut.
Suojeltavat luontotyypit ovat luonnontilaisia, harvinaisia ja arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle.
Lisää tietoa luontotyyppien suojelusta.