Metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Tämä uusiutuva luonnonvara ja ihmiskunnan elinehto käsittää noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Tätä taustaa vasten meidän kotimainen puulajistomme on hyvin suppea, vain 25- 30 lajia. Tarkka luku riippuu siitä, mihin puun ja pensaan välinen raja vedetään.
Suomessa luontaisesti kasvavista puulajeista kerrotaan:
- niiden suomenkieliset ja latinankieliset nimet, jotkut myös englanniksi, saksaksi ja ranskaksi
- puun levinnäisyydestä, kasvutavasta ja -paikoista
- puuaineen ominaisuuksista
- käytöstä puusepän puuna.
Puulajit jaetaan havu- ja lehtipuihin. Havu- ja lehtipuut eroavat toisistaan puuanatomialtaan ja kasvutavaltaan.
Näillä sivuilla esitellään yleisimmät suomalaiset puulajit, joita käytetään puusepän puuna.
Puilla on erityisominaisuuksia, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia kasvikunnassa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
- Esimerkiksi Kaliforniam punapuu eli Mammuttipetäjä on maailman suurin kasvi. Ne kasvavat jopa sadan metrin korkuisiksi, järeimmät yksilöt ovat toista kymmentä metriä halkaisijaltaan. Tällaisen puun kuutiotilavuuteen mahtuisi monta omakotitaloa päällekkäin.
- Tälläinen Mammuttipetäjä on myös maailman iäkkäin kasvi, se voi saavuttaa jopa 4000 vuoden iän. Se on siis aloittanut kasvunsa samoihin aikoihin kuin Egyptin pyramideja alettiin rakentaa. Vanhin löydetty puu on kuitenkin eräs Nevadassa kasvava pieni mäntylaji, Pinus longaeva, jonka vanhin tutkittu yksilö on todettu 5100 vuotta vanhaksi.
- Puu tallentaa vuosirenkaisiinsa eli ”muistiinsa” erilaisia ulkoisia seikkoja, ennen kaikkea ilmaston vaihtelut vaikuttavat puun kasvurytmiin, eli vuosilustojen leveyteen. Kaadetusta puusta voidaankin lukea vuoden tarkkuudella millaiset sääolosuhteet kulloinkin on ollut.
